8 KUUKAUDEN ETAPPI - PART 2

Kiivetäänpä sitten portaat yläkertaan miettimään, miten Villa SUNdeckin 2.kerros pelittää normiarjessa ja miksei juhlassakin. Yläkerrassa meillä sijaitsee 3 makuuhuonetta, iso kylppäri sekä vaatehuone. Suurin makuuhuoneista on pojallamme käytössä. Hankimme tuonne hiljattain AVA Roomin pikkuparven työpöydän kera. Setti toimii huoneessa erinomaisesti.

Toinen kadun suuntaan olevista huoneista toimii meillä kirjastona/työhuoneena. Näiden kahden makkarin väliseinä on muurattu harkoista ja siihen on upotettu molempiin suuntiin lattiasta kattoon olevat kaapit. 

Kolmas makkari eli ns. master bedroom on meren suuntaan ja yksi seinä on kokonaan lasiliukuovea. Tämän makkarin yhteydessä on myös tuo vaatehuone, josta menee pyykkikuilu kerrosta alempana olevaan kodinhoitohuoneeseen. Tämä systeemi on kyllä ihan huippu, kun likaiset vaatteet saa sujautettua putkea pitkin suoraan likapyykkikoriin.

Yläkerrassa on kauttaaltaan lattiamateriaalina Ellettin tammiparketti. Lattian sävyä väännettiin ja käännettiin pitkään - itse olisin halunnut perinteisemmän tammen sävyisen, mies vaaleamman. Näin jälkikäteen ajatellen olisin ehkä voinut pitää tässä asiassa paremmin pääni, mutta on tämä valittukin lattia todella kaunis. Ja mikä parasta, sinä ei näy kissojen kynnenjäljet!

Yläkerran kylppäri on valtava. Jopa meidän arkkitehti yllättyi sen koosta, kun näki huoneen livenä. Tykätään kyllä itse kovasti, että kylppärissä on tilaa, koska ollaan monesti koko perhe samaan aikaan hammaspesulla. Suihkua täällä emme käytä koskaan ja sen alle onkin sijoitettu kissojemme vessa.

Yläkerrassa on kaikki seinät muuten maalattu valkoisiksi, mutta kahdessa makkarissa on yhdet seinät tapetoitu. Kaiken kaikkiaan tapettivalintani ovat menneet nappiin: Cole&Sonin Woods, Ferm Livingin Half moon ja Annikki sekä Ilmari Tapiovaaran 2+3 ovat kaikki niin tyylikkäitä ja ihastuttavat minua edelleen aina ne nähdessäni.

Yläkerrasta löytyy toki myös pieni aulatila, jonka kattoon ulottuu samat Konto-akustiikkalevyt kuin olohuoneen katossa. Aula aukeaa mukavasti alakertaan ja hyvän akustoinnin vuoksi keskustelu kerroksesta toiseen on jopa mahdollista. Toisaalta yläkerrassa voi hyvin mennä nukkumaan, vaikka kellarissa jatkuisi juhlat yön pikkutunneille saakka. Toimivaa suunnittelua siis!

8 KUUKAUDEN ETAPPI - PART 1

Ollaan viikon päästä asuttu Villa SUNdeckissa jo 8 kuukautta. Saman verran meni aikaa anturoista muuttoon. Ajattelin kirjata tänne ajatuksiani talon ja materiaalien toimivuudesta - kerros kerrokselta. Ensimmäisenä käsittelen talon keskikerrosta, jossa on ns. oleskelutilat eli oh, rt, k ja vierashuone, jonka piti alunperin olla yritykseni toimitila sekä lisäksi khh ja pieni wc. 

Tässä kerroksessa on lattiamateriaalina vierashuonetta lukuunottamatta Elämyslattia+ eli lattiavalun pintaan on liipattu muutaman millin kerros värillistä massaa. Pinnassa on lakka. Värinä meillä on teräs ja kiiltoaste on satiini. Aikoinaan valitsin lattian värisävyä sillä perusteella, missä näkyisi kissankarvat vähiten. No, en tuossa ihan täysin onnistunut, sillä karvapallot erottuvat kyllä lattiasta hyvin, mutta tuleepahan imuroitua tarpeeksi usein. Muutoin lattia on täydellinen niin värin, tuntuman, lämpöisyyden kuin ulkonäönkin perusteella.

Keittiömme on varsin avoin ja eleetön. Olen ollut supertyytyväinen Puustellin hiilenharmaisiin mäntyviiluoviin: niissä ei näy edes sormenjäljet juurikaan. Keittiössämme on myös ns. aamiaiskaappi eli ovien takaa aukeaa pöytätaso, jolla säilytämme kahvinkeittimen, leivänpaahtimen yms. irtosälän. Keittiö pysyykin tuon ansiosta huomattavasti siistimpänä. 

Ja sitten THE pinnakaiteet! Portaikon takia jouduimme kokemaan rakennusvaiheessa niin monta murhetta, ettei mitään määrää. Nyt kun lopputulosta katselen en voi muuta kuin huokaista. Kaikista pienistä virheistä huolimatta massiivinen pinnakaidehässäkkä on täydellinen. Se hallitsee olohuonettamme, ja tekee sen tyylillä.

Yksi juttu, joka lisää asuinmukavuutta huomattavasti tässä ensimmäisessä kerroksessa on kattoon asennettu akustiikkalevytys. Mehän emme alunperin halunneet taloon korkeaa tilaa, mutta rakennusoikeus loppui ns. kesken, joten olohuoneesta tuli kahden kerroksen korkuinen. Tiesimme, että akustointi pitää hoitaa erityisen hyvin, ettei olohuoneessa kaikuisi. Valintamme osui suomalaiseen Konto-turvelevyyn valkoisena. Levytys on ollut jokaisen pennin arvoinen, sillä meillä ei kaiu sitten tippaakaan.

Kaiken kaikkiaan 1.kerros toimii kokonaisuutena erittäin hyvin. Kodinhoitohuone voisi ehkä olla hieman suurempi, mutta toisaalta emme ole sitä vieläkään saaneet tehtyä ihan valmiiksi.

KUVATON FIILISTELY

Musiikki voi herättää vahvoja muistoja, aivan kuten tuoksutkin. Äsken loikoilin saunan lauteilla ja kuuntelin musiikkia. Yhtäkkiä kaiuttimista alkaa soida Milky chancen Stolen dance. Muistan tuon kappaleen todella hyvin. Se soi niin monena aamuna ja niin monena iltana, kun ajoin raksalle. Muistan, kuinka yksin ja itkua vääntäen viimeistelin lähes vuosi takaperin kellarin lattiaa valua varten pimenevässä lokakuun illassa. Muistan miettineeni, etten varmasti saa tehtyä kylpyhuoneeseen valukaukaloa styroksista riittävän hyvin ja valu epäonnistuu. Hetkeksi hylkäsin mielessäni haaveen Unidrain-kaivoista. Onneksi suomalainen sisu astui tässä vaiheessa kehiin :)

Rakentaminen on välillä tuskaa, välillä juhlaa, hetkittäin täyttä helvettiä, mutta onneksi tässäkin hommassa lopussa seisoo kiitos. Ja vesi valuu kauniisti Unidrainista viemäriin toivottavasti vielä monta vuosikymmentä.

Betonin sävyä seinässä, vihdoinkin

Olen varmaan jossain blogin alkuvaiheessa kirjoittanut, kuinka meillä oli tarkoitus jättää eteiseen yksi seinä betonielementtipinnalle. Tuon elementin valmistuksessa kävi harmillisesti pieni moka, minkä takia ei ollutkaan mahdollista jättää pintaa näkyviin. Olen nyt muutaman kuukauden kuolannut ns. betonijäljitelmätapetteja kellariin, mutta n. 400 euron hinta on toistaiseksi pitänyt tuon pelkkänä haaveena. Nyt sitten päätin, että vetäisen seinän vanhalla kunnon Tunto Hieno -maalilla.

Meillä oli edellisessä talossa portaikon korkea seinä tehty Tunto-maalilla. Tuolloin homman hoiti ammattimaalari, mutta tänään telan varressa olin minä itse. Teippasin ensin seinien ja katon rajat maalarinteipillä. Lattian suojaus oli myös tärkeä, sillä etenkin toista kerrosta levittäessä maalia tippui lattialle.

Ensimmäiseksi telasin seinään tumman sävyn nimeltään Laava. Nurkat laitoin pensselillä. Siten maali vedeltiin leveällä lastalla ristiin rastiin. Suositus oli edetä noin neliömetri kerrallaan ja se oli ihan hyvä ohje. Maali kuivui nimittäin yllättävän nopeasti.

Muutaman tunnin kuivumisen jälkeen telasin päälle vaalean sävyn nimeltä Dolomiitti. Myös tämä kerros vedeltiin lastalla ristiin rastiin. Tämä olikin hieman vaikeampi juttu, sillä maali kuivui vielä edellistä kerrosta nopeammin ja kökkööntyi helposti lastaan. Lastasta tipahteli lattialle maalipaakkuja ja huomasin, että hetken jo kuivunutta pintaa ei enää kannata sohia.

Toisen kerroksen maalimenekki oli hieman pienempi kuin ensimmäisen. Olin tätä noin 9 m2 seinää varten ostanut kumpaakin väriä 2,7 litran purkin ja noista jäi arviolta litran verran kumpaakin väriä. Pahoittelen ihan karmeita kuvia ja kaatuneita Pentikin poroja - kuvaan kellaria paremmin, kun saan seinään pari uutta hankkimaani julistetta.

Syyspäivä Villa Sundeckissa

Tänään on syksyn ensimmäisiä kirpakoita päiviä, jolloin aamulla oli ruohokin jo kuurassa. Siivottiin tänään kotia ja päätin pitkästä aikaa kaivaa kunnon kameran esiin ja räpsiä muutaman foton. Lähes jokaiseen kuvaan eksyi kissa, osaan kaksi... Kellarin sisustaminen on vielä täysin kesken, joten sieltä en ottanut kuvia. Pojan huoneeseen saapuu piakkoin AVA Roomin ihana pikkuparvi eli kuvaan sen sitten myöhemmin. Tässä näitä nyt olisi aikamoinen kasa, enjoy!

Kivaa syysviikon jatkoa kaikille!

(Likaista) jälkipyykkiä

Olen pitkään pyöritellyt mielessäni tätä aihetta, kirjoittaako vaiko ei. Kuka haluaa lukea negatiivisia asioita ja kuulla siitä, ettei meidän(kään) raksalla kaikki sujunut ruusuilla tanssien? Ei ehkä kukaan, mutta kirjoitanpa nyt kuitenkin.

Tämä rakennusprojekti oli meille tosiaan jo toinen, joten lähdimme matkaan rinta rottingilla, tiedämme asioista paljon enemmän kuin viimeksi -asenteella. Ja niin tiesimmekin, mutta sanonta tieto lisää tuskaa osui kyllä jälleen kerran niin oikeaan... Budjetin teimme ns. vasemmalla kädellä, mikä kostautui jossain vaiheessa. Taloon ja tonttiin on siis uponnut huomattavasti enemmän rahaa kuin alunperin suunnittelimme. Miksi näin? En keksi ainuttakaan selkeää kustannuserää, mistä tuo budjetin ylitys johtuisi, vaan summa on tullut vähän sieltä täältä. Rautakaupasta piti olla koko ajan tilaamassa jotain, LVI-urakoitsija laskutti yllättävän paljon lisätyötunteja, ikkuna-asennus jouduttiin tekemään kahdessa osassa eli nosturikulut olivat tuplat - tässä muutamia juttuja.

Harmiksemme jouduimme toteamaan, että rakennusala on täynnä mätämunia ja että loppuun asti luotettavat tekijät ovat harvassa. Kuluttajansuojavirastoon oltiin yhteydessä kahdesta eri asiasta, joista toinen lopulta ratkesi niin, että toimittaja haki tuotteensa pois eikä enää suostunut lähettämään meille sitä oikeaa, tilaamaamme tavaraa!?! Toisesta tapauksesta saimme lopulta rahallista korvausta, tosin emme aivan pyytämäämme summaa.

Yksi urakoitsijoista suuttui meille kovasti (täysin aiheettomasti) ja syytti huijareiksi. Hänestä emme ole onneksi kuulleet enää mitään. Toinen porukka katosi kuin tuhka tuuleen jättäen hommat osittain kesken ja muiden korjailtavaksi. Kolmas sakki sai nippanappa ennen muuttoa kriittiset hommat valmiiksi, minkä jälkeen heille iskikin konkurssi. Toteutus ei ollut täysin suunnitelmien mukainen, mutta eipähän ole enää olemassa firmaa, mihin valittaa...

Toki matkan varrelle osui myös niin sanottuja helmiä. Kiitokset lähtevät mm. arkkitehdille, talotoimittajalle, rakennesuunnittelijalle, sähköurakoitsijalle, maaurakoitsijalle, rautakaupan vastuumyyjille ja lasikaidetoimittajalle. KIITOS!

Ihan perinteinen lauta-aita

No ei nyt sentään ihan otsikon mukaista aitaa tehty etupihalle, mutta kyllä vain, betonitalo sai puisen aidan. Olen edelleen umpirakastunut mustaan pystylaudoitukseen, jota on talomme julkisivuissa ja nyt se sama tyyli jatkuu myös aidassa. Haettiin aamulla naulain ja kompura vuokraamosta, ruvettiin sadetta uhmaten hommiin ja nyt on kadun puoli valmis. Itse en ole koskaan ennen käyttänyt naulapyssyä, mutta kyllä se näemmä naisenkin käteen sopii :) Tässä muutama kuva päivän varrelta. Aidan päädyt viimeistellään lopuksi ja päälle tulee pellitys.

Aitaa sinne, aitaa tänne

Ollaan eilen ja tänään rakenneltu miehen kanssa runkoa meidän etupihan aidalle. Päätimme tehdä aidan mustalla pystypaneelilla eli samalla tavaralla, jota on talon seinissä tehosteena. Alkuperäinen suunnitelma oli valaa aita ns. mustasta betonista pystylaudoitusmuotilla, mutta totesimme, että tuo olisi vienyt ihan liikaa työaikaa, materiaalia ja sitä kautta rahaa. Puisen aidan pystymme toteuttamaan ihan itse, joten mikäs sen mukavampaa :)

Runko tehtiin kestopuuaitatolpista, joiden väliin pistimme kakkosneloset yhtä lailla kestopuusta. Tolpat kaivoimme käsipelillä noin 50 cm syvyyteen ja valoimme betonilla tukeviksi. Kuvissa näkyy vielä tolpat liian pitkinä, mutta nyt ne ovat jo pätkäisty oikeaan korkoon. 

Kuvassa näkyy myös kivikoreja, joista on rakentumassa meidän ja toisen naapurin välinen aita. Tuosta tulee älyttömän hieno, kiitos alueemme upean, tumman kalliomaaperän. Olen tosi iloinen, että saamme ikuistettua osan maaperästä näin näkyväksi elementiksi talojemme väliin.

Syy blogihiljaisuuteen

Ihan hävettää, miten harvoin tulen enää kirjoitelleeksi tänne blogiin. Suurin syy hiljaisuuteen on se, että lopetin toukokuussa yrittäjänä enkä enää joudu käyttämään kotona tietokonetta oikeastaan koskaan. iPadilla blogitekstien tekeminen on hieman vaikeampaa enkä pysty esim. vastaamaan kommentteihin ollenkaan. Toki ollaan kesällä oltu paljon poissakin eli en ole edes ollut kuvailemassa taloa saatika edistämässä mitään.

Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja maalasin kellariin johtavat portaan vihdoinkin. Samalla tein paikkamaalaukset yläkerran puuportaisiin ja portaita ympäröiviin seiniin. Nyt oli oivallinen hetki maalauksille, koska perhe mukaan lukien kissat ovat poissa.

Pihassa hommat ovat edenneet talon toiselle sivulle ja muutaman viikon päästä saamme etupihalle asfaltin. Ihanaa, että sitten hiekan kulkeutuminen sisälle vähenee oleellisesti. Takapihan rinteeseen tuli jo hieman alle 100 neliötä kunttaa ja lisää on tulossa.

Rakennustyömaasta puutarhaksi vol. 1

Ollaan pikkuhiljaa aloiteltu pihan siistimistä ja puutarhan tekoa. Mies naputteli viime viikolla Lakan loimulaatat johtamaan 1.kerroksen terassilta autokatoksen ympäri etupihalle. Tänään haettiin mustaa saumaushiekkaa, jolla viimeistellään laatoitus. Meidän alueella on paljon louhinnasta jäänyttä upeaa mustaa kiveä, jolla ollaan siistitty autokatoksen reuna. Meinataan tuolla samalla kivellä tukea takapihan suuntaan johtava laatoitus toisesta reunasta.

Miehen huhkiessa laatoitusta, minä aloitin takapihan kitkemisen nurmikkoa varten. Ilmeisesti tilaamamme multa sisälsi aivan hulluna rikkaruohojen siemeniä ja juurakkoa, sillä kesäloman aikana takapihan oli vallannut noin 40 cm korkea viidakko :( Tänään kyllä hiki virtasi, mutta onneksi syntyi myös tulosta. Ei tarvitse lähteä punttisalille ;)

Illalla ajettiin vielä Plantageniin ja haettiin muutama yrtti istutuslaatikoihin ja kääpiövuorimänty takarajalle. Laitetaan vielä noiden vuorimäntyjen päälle sellainen musta aita, jotta rinteestä tulee turvallisempi. Yrteistä mukaan lähti basilikaa, oregano, korianteri ja ruohosipuli. Aion laittaa laatikoihin lisäksi ainakin mansikkaa ja luultavasti salaattia.

P.S. Asuntomessulippuarvonta ratkesi ja meidän talonhan on toteuttanut kukas muu kuin Potius :)

Voita liput asuntomessuille!

Aamubussissa saatu idea jalostui nopeasti pieneksi arvonnassa, josta löytyy lisää tietoa Villa Sundeckin Faceebook-sivulla.

https://www.facebook.com/villasundeck/posts/872503822831184:0

Pihasuunnittelua

Ollaan pikkuhiljaa aloittelemassa pihan tekoa. Tällä viikolla sain kaivettua 2 istutuslaatikkoa paikoilleen. Valmiiksi harmaat laatikot löytyivät Byggmaxista edulliseen 19,95€/kpl hintaan. Nämä ei nyt vielä kovinkaan kummoisilta näytä, kun kaikki muu ympäriltä puuttuu.

Pihasta tulee hyvin simppeli, hieman japanilaistyylinen. Takapihalle tulee pieni nurmikkoalue, mutta muuten mennään istutuksilla, kiveyksillä ja koristekatteilla. Tilattiin talon reunoille Lakan loimulaattaa grafiitin värisenä ja nuo laatat odottelevatkin jo pihassa asennusta.

Tällainen pikapostaus näin kesäloman keskeltä.

Se on valkoinen nyt!

Talon julkisivurappaus valmistui sunnuntaina. Pintaan hierrettiin STOn purkkivalkoinen laasti. Betonielementtitalon rappaus on selvästi nopeampi homma kuin harkkotalot, sillä verkkoja ei tarvitse asentaa ollenkaan. Elementtisaumojen kohdalle laitettiin ohuet listat, jotka uppoavat sävyltään talon väriin täydellisesti. Tietyllä valaistuksella saumoja ei siis huomaa ollenkaan.

Rappauksen toteutti Etelän Rappaus eli sama firma, joka teki meidän sisätasoitukset ja -maalaukset. Ko. tekijä kuuluu kyllä siihen joukkoon, jota voimme lämpimästi suositella! He jopa siivosivat kaikki rappaustyöstä syntyneet roskat, kuten suojausmuovit pois meidän pihasta työn valmistuttua. Ennenkuulumatonta, että joku urakoitsija vie roskatkin pois :)

Tässä pari kuvaa, joista näkee talon uuden värin.

Ulkona kaaos, sisällä onneksi siistiä

Talon julkisivurappaus etenee hitaasti, mutta varmasti. Betonielementtimuotin pinnasta hiottiin ensin betoniliima pois, jotta tasoitteet tarttuvat siihen paremmin. Seuraavaksi elementtisaumojen päälle asennettiin kapeat listat, jotka mahdollistavat elementtien elämisen eikä rappaus halkea. Päätimme siis jättää nuo saumakohdat reilusti esiin, sillä ylirappauksessa on aina halkeamisen riski.

Tällä hetkellä suurin osa talon ikkunoista on siis teipattu umpeen ja näkymät terassillekin on jokseenkin kehnot.

Onneksi talon sisälle saapui kuitenkin tänään jotain todella kaunista nimittäin Vitran DSR-tuolit kokomustana. Nämä ovat vielä hienommat kuin osasin odottaa ja sopivat meidän pinnakaiteiden hallitsemaan huusholliin kuin nenä päähän.